Snookerkeppi ja poolikeppi näyttävät salin seinätelineessä lähes samanlaisilta, mutta pöydän ääressä ero tuntuu heti. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten snookerkepin erot poolikeppiin näkyvät kärjen paksuudessa, holkissa, painossa ja pelituntumassa. Tiedosta on hyötyä, jos olet siirtymässä 8-ballista snookeriin, ostamassa ensimmäistä omaa keppiäsi tai ihmettelet, miksi salin snookerpöydässä mikään ei tunnu onnistuvan.
Suomessa useimmat aloittavat poolista, koska 8-ball ja 9-ball ovat täällä selvästi yleisimmät lajit. Kun sama pelaaja kokeilee ensimmäistä kertaa täysikokoista 12 jalan snookerpöytää poolikepillä, tulos on yleensä turhauttava. Syy löytyy useimmiten välineestä eikä pelaajasta.
Snookerkepin ja poolikepin erot lyhyesti
Keskeiset erot johtuvat pallojen koosta. Snookerpallon halkaisija on 52,5 mm, kun poolipallo on 57,2 mm. Pienempi pallo vaatii tarkemman osumakohdan, ja siksi koko keppi on rakennettu eri tavalla:
Kärjen halkaisija: snookerissa tyypillisesti 9-10 mm, poolissa 12-13 mm.
Holkki: snookerkepissä messinkiä, poolikepissä muovia tai fenolia.
Varren muoto: snookerkeppi kapenee tasaisesti, poolikepissä on yleensä pitkä ja tasapaksu pro taper -osuus.
Paino: snookerkeppi on yleensä 16-18 unssia, poolikeppi 18-21 unssia.
Puu: snookerkepin varsi on perinteisesti saarnia, poolikepin vaahteraa.
Pöytien kokoerosta kerrotaan tarkemmin artikkelissa snookerpöytä ja pool-pöytä – mitä kokoero tarkoittaa.
Kärjen paksuus: 9-10 mm vastaan 12-13 mm
Kärki on tärkein ero. Snookerissa pallot ovat pieniä ja pussiaukot kapeita ja pyöristettyjä, joten pienikin poikkeama osumakohdassa näkyy pöydän toisessa päässä. Ohut 9,5 mm:n kärki antaa tarkemman kuvan siitä, mihin kohtaan valkoista palloa osuu.
Poolissa 13 mm:n kärki on käytännössä standardi. Leveämpi kärki antaa enemmän anteeksi, kun lyöntejä on paljon ja voimaa tarvitaan esimerkiksi avauslyönnissä. Raskaampi poolipallo kestää myös leveämmän kosketuspinnan ilman, että tuntuma kärsii.
Kärkimateriaaleissa lajit kohtaavat. Elk Master on yksikerroksinen nahkakärki, jota käytetään molemmissa lajeissa. Poolin puolella suosittuja ovat kerrostetut kärjet, kuten Kamui ja Moori, joita valmistetaan myös snookerkoossa. Kokenut pelaaja katsoo ensin kärjen kovuutta ja vasta sitten merkkiä, koska kova kärki tuntuu snookerissa täysin erilaiselta kuin poolissa. Kärjen huollosta ja vaihtovälistä kerrotaan lisää artikkelissa kepin kärjen kunnostus – milloin vaihto on tarpeen.
Holkki, varsi ja kartiomaisuus
Snookerkepin kärjen alla on lyhyt messinkiholkki. Se on kestävä ja painaa kepin etupäätä hieman, mikä tuo lyönteihin vakautta. Poolikepin holkki on pidempi, noin 2-2,5 cm, ja tehty kevyistä materiaaleista. Kevyt etupää vähentää valkoisen pallon sivuttaisliikettä eli deflektiota kierrelyönneissä.
Varren muoto on tuntumassa ehkä selvin ero. Poolikepin varsi on tasapaksu noin 25-30 cm matkalta, ja tämä pro taper -osuus liukuu siltakäden läpi aina samanpaksuisena. Snookerkeppi kapenee tasaisesti koko matkalta, joten kepin paksuus siltakädessä muuttuu lyönnin aikana hieman. Snookerpelaajat käyttävät usein suljettua tai matalaa siltaa, joten kapeneva varsi tuntuu heistä luonnolliselta.
Liitokset poikkeavat myös. Monet snookerkepit ovat yksiosaisia tai 3/4-jaettuja, jolloin liitos on alhaalla kahvan lähellä. Poolikeppi jaetaan lähes aina keskeltä kahteen osaan, ja liitos on usein metallinen pikaliitos.
Paino, pituus ja puulaji
Molemmat kepit ovat yleensä noin 145-148 cm pitkiä, joten pituudessa ei ole juuri eroa. Painossa on. Snookerkeppi on tyypillisesti 17-18 unssia (noin 480-510 g), ja poolikepit liikkuvat 18-21 unssin välillä, useimmiten noin 19 unssissa. Painon ja tasapainon valinnasta kerrotaan tarkemmin artikkelissa biljardikepin valinta – paino, pituus ja tasapaino.
Snookerkepin varsi tehdään perinteisesti saarnesta, jonka selvät syykuviot auttavat myös tähtäämisessä. Moni pelaaja kääntää kepin aina samaan asentoon ja käyttää syykuviota linjaapuna. Poolikepissä käytetään tiivistä, vaaleaa vaahteraa tai hiilikuitua, kuten Predatorin Revo-varsissa. Snookerkepin valmistajista tunnetuimpia ovat John Parris, Peradon ja Riley, ja poolin puolella vastaavia ovat Predator, Mezz ja McDermott.
Myytti: ohuempi kärki antaa enemmän kierrettä
Moni pool-pelaaja uskoo, että snookerkepin ohut kärki tuottaa automaattisesti enemmän kierrettä. Asia ei ole näin. Kierteen määrä riippuu osumakohdan etäisyydestä pallon keskipisteestä, lyönnin läpiviennistä ja kärjen pidosta eli siitä, miten hyvin liidutettu kärki tarttuu palloon.
Ohut kärki ei siis lisää kierrettä, mutta sillä on helpompi osua tarkasti haluttuun kohtaan pientä palloa. Poolipöydällä 13 mm:n kärki saa raskaaseen palloon aivan yhtä paljon kierrettä. Snookerkepillä pelattuna poolipallo tuntuu usein raskaalta ja kuolleelta, koska ohut ja kapeneva varsi joustaa enemmän.
Yleisimmät virheet kepin valinnassa
Ensimmäinen virhe on se, että snookeria pelataan salin poolikepillä ja huonoa tulosta pidetään omana vikana. Jos sali tarjoaa snookerpöydän mutta telineessä on vain 13 mm:n kärjillä varustettuja keppejä, kannattaa kysyä tiskiltä snookerkeppejä. Kunnollisissa saleissa niitä yleensä on.
Toinen virhe on ostaa ensimmäinen oma keppi ”molempiin lajeihin” sopivana kompromissina, esimerkiksi 11 mm:n kärjellä. Tällainen keppi ei sovi kunnolla kumpaankaan lajiin. Aloittelijan kannattaa valita se laji, jota hän pelaa vähintään 70 prosenttia ajasta, ja ostaa keppi sitä varten.
Kolmas virhe on teroittaa poolikepin kärkeä ohuemmaksi. Kärjen voi muotoilla, mutta 13 mm:n kepin holkki ja varsi pysyvät samana, joten tuloksena on huonosti toimiva keppi, jonka kärjen reunat lohkeilevat.
Milloin sama keppi käy molempiin lajeihin
Harrastaja, joka pelaa baarissa pari kertaa kuukaudessa 7 jalan pöydällä ja kokeilee snookeria kerran vuodessa, pärjää hyvin salin kepeillä. Oman kepin hankinta alkaa kannattaa, kun pelikertoja on viikoittain. Silloin laji on yleensä jo valikoitunut.
Venäläinen pyramidi on poikkeus, jossa kumpikaan keppi ei toimi. Pyramidin pallot ovat noin 68 mm:n kokoisia ja raskaita, joten kepit ovat järeämpiä ja painavat usein yli 700 grammaa. Karamboolissa käytetään taas omia keppejään, joissa on lyhyt varsi ja noin 11-12 mm:n kärki.
UKK
Voiko snookeria pelata poolikepillä?
Voi, mutta tarkkuus kärsii. 13 mm:n kärki on 52,5 mm:n pallolle leveä, eikä pitkät potit ja tarkat kierrelyönnit onnistu yhtä hyvin kuin snookerkepillä.
Kuinka paksu kärki snookerkepissä pitäisi olla?
Useimmat pelaajat käyttävät 9-10 mm:n kärkeä. Aloittelijalle 9,5-10 mm on turvallinen valinta, koska aivan ohut kärki vaatii tarkkaa lyöntitekniikkaa.
Miksi snookerkepissä on messinkiholkki?
Messinki on kestävä ja tuo etupäähän hieman painoa, mikä vakauttaa lyöntiä. Pienillä snookerpalloilla deflektio on vähäisempi ongelma kuin poolissa, joten kevyttä holkkia ei tarvita.
Valitse keppi pallon mukaan
Snookerkeppi on ohuempi, kevyempi ja kapenee tasaisesti, ja sen kärki on 9-10 mm. Poolikeppi on tasapaksumpi ja raskaampi, ja sen kärki on 12-13 mm. Molemmat on suunniteltu oman lajinsa pallokokoa varten. Ennen ostopäätöstä kannattaa pelata muutama ilta salin kepeillä molemmissa lajeissa ja katsoa, kumpi pöytä houkuttelee enemmän.